Tänään kävimme vielä hieman teoriaa, siitä kuinka suunnitelmaa tulisi aloittaa ja mitä eri vaiheita siinä on. Pääsimme kuitenkin hyvin ripeästi aloittamaan myös itse tehtävää.

"Tavallisesta suunnittelijasta" mielestäni meidät erottaa puutarha kokemuksemme ja siksi kasvien tunteminen ja niiden oikein sijoittelu onkin tärkeää, varsinkin kun kohteena on "elävä paikka", nimittäin jonkun piha. 

Viherrakentamisen kasvit

Ovat kasveja joita käytetään viherrakentamisessa sekä julkisilla viheralueilla että yksityispihoilla. Käytössämme ovat siis ulkona kasvatetut kasvit, kuten pensaat, puut ja perennat ja kasvit joita on saatavilla taimistoilta tai puutarhamyymälöistä. On olemassa ns. "varmoja peruskasveja", joita ammattilainen suosii, tällaiset kasvit sopivat kohteen ilmaston ja kasvupaikan kanssa yksiin. "Varmat kasvit" ovat myös kestäviä ja helppohoitoisia. On kuitenki hyvä tuntea myös erikoisuuksia, sillä asiakkaiden joukossa saattaa olla kasviharrastajia, kokeilijoita tai keräilijöitä.

 

" Kasvien ja niiden ominaisuuksien tunteminen on puutarhamyyjän toimimisen perusta."

 

Pihasuunnitelma

Pihasuunnitelmaa katsotaan lintuperspektiivistä, eli ylhäältä päin.Asiat ilmaistaan symbolien avuin ja kolmiulotteinen muutetaan kaksiulotteiseksi. Suunnitelmaan on mahdollista myös kirjoittaa itse työhön kasvien ja asioiden nimiä, kasvit ja asiat voidaan myös numeroida ja selittää ne jossain tarkemmin, esimerkiksi jos suunnitelman alle tehdään kasvilista. Suunnitelman sivussa voi olla merkkien selitykset, pinnat/pinnoitteet, keinu, hiekkalaatikko, kiviä ym..

 Kuvia erilaisista pohjoisnuolista.

 

Pohjoisnuoli kertoo kartalla missä suunnassa pohjoinen sijaitsee, tämä auttaa asiakasta hahmottamaan suunnitelmaa, lisäksi tämä kertoo auringon suunnasta ja varjoista pihalla.

Kukkien ja esineiden määrät tulee ilmoittaa, esim 5 belatgonia, niiden istutusvälit voidaan myös ilmoittaa ja ne tulee huomioida varsinaisessa suunnitelmassa. Veden kulu voidaan merkata nuolilla sekä maanmuodot. On hyvä pitää mielessä suunnitelmaa tehtäessä jätesäännökset sekä maan alla kulkevat putket.

Pohjakartta on valmis kartta, jota suunnittelija hyödyntää suunnitelmaa tehdessään, itse paikalla tulee vierailla ja asiakkaan mielipiteet ja huomiot on hyvä kirjatta ylös. Suunnittelija mittaa itse pihan ja etäisyydet. Vasta näiden asioiden ollessa kunnossa pääsee suunnittelija itse varsinaisesti piirtämään.

Nimiö

Työn alareunassa tulee myös olla nimiö, johon merkataan ainakin: rakennuksen asema (esim asemakaava), mittasuhde, kortteli ja tonttinumero, mahdollisesti myös kiinteistön numero. Suunnittelijan  nimi, asiakkaan osoite ja aloituspäiväys on myös hyvä olla merkittynä nimiöön. Nimiö tulee aina suunnitelman oikeaan alareunaan.

Välineistä mainitsinkin jo edellisessä julkaisussani, mutta ne kerrottakoot lyhyesti uudelleen. Eli mitä välineitä suunnittelija tarvitsee: Sketsi/ leivinpaperia tai vastaavaa, A4  - kokoista paperia ja mieluummin suurempaa, kirjoitusvälineet, harppi, iso viivoitin ja rullamitta. Varsinaisen suunnitelman tulee kuitenkin aina olla mahdollinen taittaa A4 - kokoon, niin että nimiö on katsojalle/asiakkaalle ensimmäisenä näkyvissä.

Koulussa kävimme myös lävitse erilaisia suunnittelijoita ja vierailimme heidän kotisivuillaan. Mikäli haluaa lisätietoa ja nähdä muiden tekemiä suunnitelmia, hyviä osoitteita oli ainakin: suunnittelija Eeva Blombergin sivut sekä tyylipihojen sivut. 

Erilaisia suunnitelmia

Erilaisilla pihoilla voi käyttää erilaisia  suunnittelutapoja. Kaiken pohjana on kuitenkin luonnos. Luonnos  on jo sellaisenaan suunnitelma: muilla suunnitelmilla tarkennetaan  ja havainnollistetaan suunnitelmaa.

Ennen luonnosta kaikki kuitenkin alkaa: Idealla, tavoitteella ja unelmalla. Tähän sisältyy asiakkaan kanssa puhuminen, "karkea luonnos" , tilanjakosuunnitelma, joka on pohjakartalle ja silmämääräisesti piirretty. Tilanjakosuunnitelman ei tarvitse olla mittatarkka.

Luonnos
Mittakaava yleensä 1:100, suurilla tonteilla 1:200 voi olla myöskin 1:50. Tarkennetaan tontin tilanjakoa. Luonnokseen on merkattu kulkuväylät. Luonnoksessa otetaan jo huomioon tontilla olevat toiminnot, kuten ; lasten leikkipaikka, veneen säilytys, kasvimaa, nurmialueet ym..

Yleissuunnitelma
Mittakaava on 1:100 tai 1:200. Yleissuunnitelmalla tarkennetaan luonnosta, kuten määritellään tarkat koot ja materiaalit, istutusvälit ja tarkat paikat asioille. Kasvit tulee myös nimetä ja veden kulkusuunta määrittää. Valaistus tulee ottaa huomioon sekä tasoerot, jotka myös merkataan suunnitelmaan.

Tämä on ns. "peruskaava" siitä kuinka suunnitelmaa aloitetaan toteuttamaan. Varsinaisen suunnitelman lisäksi voi tehdä lisänä tai vain mielenkiintoa/tarkennusta luomaan muitakin suunnitelmia. 

Istutuspiirros: Piirroksessa on tarkasti jokaisen kasvin paikka.

Detaljit: Yksityiskohtainen piirros , kuten tarkempi kuva jostakin suunnitelman osasta. "Taiteellisempi kuva"
 

Tunneilla puhuimme että yleissuunnitelma, istutuspiirros ja detaljie tekeminen tulee meille näyttöön. Toki on olemassa myös muitakin suunnitelmia, joita esimerkiksi käytetään arkkitehtuurin ja rakennustyömaan piirissä enemmänkin, mutta se risteääkin sitten enemmän puutarha-alastamme.

Ensimmäinen työ, Unelmapiha

Sitten päästäänkin ensimmäisen työn tekemiseen, kun perus teoria on tiedossa! :) Aloitimme tekemään työtä koulussa, josta saimme myös ison paperin työntekoa varten. Koulussa oli myös kirja materiaalia, joita saimme hyödyntää. Unelmapihaa varten saimme puutarhalehdistä leikellä kuvia, joita sitten myöhemmin voimme liimailla suunnitelmaamme. Ideana oli siis tehdä oman mielen mukainen vapaa työ, joka kuvastaa kuitenkin omaa unelmienpihaa.

 

Tämä kirja koulullamme oli todella hyödyllinen ja auttoi minua paljon, kun mietin mistä kannattaisi aloittaa. Voisin melkein suositella tätä kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita pihasuunnitelmien tekemisestä.

Koululla olevia lehtisiä, joista sai leikellä kuvia. Lehdistä löytyi niukasti myös tietoa kasveista ja niiden hoidosta. Enemmänkin lehdet kuitenkin herättivät ideoita ja ajatuksia omaa pihaa varten.

Kirjoitin nopeasti ideoita ja toisaalta haaveita, joita haluaisin omalta pihaltani löytyvän. Toisaalta myös millaista pihaa hoidollisesti haluaisin.

Asioita joita halusin pihaani:

- perhoskoti ja perhosia houkuttelevia tuoksuvia kukkia.

- värikkyyttä ja viihtyisyyttä.

- kirsikkapuu

- yrttitarha

- kasvihuone

- puinen terassi

Asioita joita halusin pihani olevan hoidollisesti ja muuten:

- valoisa, mutta jokin varjoisampi "levähdys paikka"

- helppohoitoinen

Ensimmäiseksi aloitin pihani karkean luonnoksen tekemisen omien halujeni perusteella ruutupaperille (idea, tavoite ja unelma).

Minua helpotti kovasti kun piirsin ensimmäiseksi rajat työhöni, tummalla alleviivasin tärkeät asiat ja huomiot. Tein suunnitelmaa mittakaavassa 1 ruutu= 1 neliömetri.

Pian se paperi sitten alkoi täyttyä erilaisista asioista! :)

Koulun jälkeen matkasin kotiini, kasa paperikuvia laukussani, sekä ruutupaperille tehty ideointi ja tyhjä koululta saatu iso paperi mukanani.

Aloitin varsinaisen luonnoksen tekemisen kirjoittamalla ensimmäiseksi nimiön.

Siinä minä ja tyhjä paperi sitten olimme hetken aikaa ja mietimme kuinka sovellan mittakaavaa tähän jättimäiseen paperiin ja mistä sitä oikein aloittaisi...

Lopulta paperille rupesi ilmestymään vaikka mitä!

Arvioin luonnoksen olevan vielä kesken, sillä en omista puuvärejä ja siksi ajattelin vielä koulussa värittää suunnitelman. Ajattelin värien tuovan mielenkiintoa ja toisaalta saavan merkitkin paremmin esille. Kuvan oikeassa alareunassa on nimiö ja vasemmassa isossa laatikosta taas löytyy nimilistaa kaikille symboleille suunnitelmassa. Kasvien nimiä vielä uupuu, enkä ole vielä täysin päätänyt niitä. Luultavasti koulussa saan unelmapihan kasvit päätettyä ja väritettyä kuvan. Silloin kuulen myös opettajan arvion työstäni.

Leikekuvia ja tarkempia selvityksiä suunnitelmassa olevista asioista.

Ajattelin leikekuvien ja piirrokseni perhostalosta toimivan työn detaljina, koska se on tarkempi kuva isommasta kokonaisuudesta. Kuvassa olevat kukat tulevat kukkapenkkiin, paitsi ruukussa oleva tulee terassille. Terassilla on myös: penkkejä, pöytä ja grilli, lisäksi jokin katoksen tapainen. Perhostalon ajattelin asettaa kukkapenkin läheisyyteen, pihan keskelle. Portaat ovat samat kuin suunnitelmassa.